- Kielen käännös
- Pohjois-Eurooppa on lingvistinen alueemme
- Pohjoisgermaaniset / Skandinaaviset kielet
- Itämerensuomalaiset kielet
- Balttilaiset kielet: Latvia ja Liettua
- Slaavilaiset kielet
- Länsigermaaniset kielet
- Ruotsin kieli
- Suomen kielen käännös
- Norjan kieli
- Tanskan kieli
- Islannin kieli
- Färsaarten kieli
- Latvian kieli
- Liettuan kieli
- Viro/Eestin kieli
- Venäjän kieli
- Ranskan kieli
- Saksan kieli
- Espanjan kieli
- Puolan kieli
- Tšekin kieli
- Slovenian kieli
- Unkarin kieli
- Slovakian kieli
- Bulgarian kieli
- Kiinan
- Heprean kieli
- Romanian kieli
- Englannin kieli
- Hollannin kieli
- Italian kieli
- Turkin kieli
- Ukrainan kieli
- Georgian kieli
- Japanin kieli
- Portugalin kieli
- Serbian kieli
- Bengalin kieli
- Baskin kieli
- Armenian kieli
- Azerin kieli
- Katalonian kieli
- Bosnian kieli
- Kreikan kieli
- Persian kieli
- Uzbekin kieli
- Kazakin kieli
- Kroatian kieli
- Arabian kieli
- Albanian kieli
- Kielikoodit
- Sivustokartta
- Kirjallisuuden käännöspalvelut
Itämerensuomalaiset kielet: suomi ja viro
Itämerensuomalaiset kielet ovat uralilaisen kieliperheen haara, jota puhutaan Itämeren ympäristössä, pääasiassa Suomessa ja Virossa, noin 7 miljoonan asukkaan toimesta.
Perinteisesti kahdeksan itämerensuomalaista kieltä on tunnistettu. Kieliperheen merkittävimmät modernit edustajat ovat suomi ja viro, jotka ovat vastaavien maiden viralliset kielet.
Monet varhaiskantasuomessa tai kantasuomessa tapahtuneet uudennokset erottavat itämerensuomalaiset kielet selvästi muista uralilaisista kielistä. Tällaisia uudennoksia ovat esimerkiksi astevaihtelu, attribuutin kongruenssi (määritteenä toimiva adjektiivi saa samat taivutuspäätteet kuin pääsanansakin, esimerkiksi vanho-i-lle mieh-i-lle eikä "vanha miehille" kuten monissa muissa uralilaisissa kielissä), kopulan eli merkitykseltään "tyhjän" olla-verbin käyttö (esimerkiksi mies on vanha eikä "mies vanha") tai germaanisten kielten tyyppinen aikamuotojärjestelmä. Jotkin näistä kantasuomen piirteistä ovat saattaneet ainakin osittain syntyä naapurikielten, etenkin germaanisten ja balttilaisten kielten vaikutuksesta.
Itämerensuomalaisten kielten yhteisessä sanastossa on runsaasti lainasanoja germaanisista ja balttilaisista kielistä. Kontaktit näiden kielten puhujien ja kantasuomalaisten kesken ovat olleet tiiviitä, sillä lainojen joukossa on muun muassa sukulaisten (erityisesti naispuolisten sukulaisten, esimerkiksi sisar, tytär, morsian < baltt., äiti < germ.) tai ruumiinosien nimityksiä (esimerkiksi hammas, kaula, reisi < baltt.). Nuorin yhteisitämerensuomalainen lainakerrostuma on peräisin slaavilaisista kielistä, lähinnä muinaisvenäjästä. Näiden sanojen lainautuessa, ts. itäslaavilaisen kielimuodon levitessä Pohjois-Venäjälle itämerensuomalaisten naapuruuteen ensimmäisen vuosituhannen lopulla, kantasuomi oli luultavasti jo hajoamassa.
Käännöstoimisto Baltic Media® Pohjois-Euroopassa
Pohjoismaalais-baltialainen käännöstoimisto Baltic Media® on Pohjois-Euroopan johtava digitaalisten käännöspalvelujen tarjoaja, joka erikoistuu pohjoiseurooppalaisiin kieliin (mukaan lukien pohjoismaiset, baltialaiset ja slaavilaiset kielet) ja pääasiassa käännöspalveluihin ruotsin, suomen, tanskan, islannin, fäärin, norjan, saksan, englannin, puolan, venäjän, latvian, liettuan ja viron kielillä.
ISO-sertifioituna kielipalvelujen tarjoajana käännöstoimisto Baltic Media® tarjoaa ihmisten tekemiä käännöspalveluja yrityksille, julkishallinnollisille ja yksityisille asiakkaille.